Iltarutiini, lapsen tärkein uniassosiaatio?
Tutkimukset osoittavat, että lapset, jotka noudattavat iltarutiineja, todennäköisemmin menevät nukkumaan aikaisemmin, nukahtavat nopeammin, nukkuvat pidempään ja heräävät vähemmän yöllä. Nämä unen laatuun liittyvät edut näkyvät edelleen vuosia myöhemmin lapsilla, jotka noudattivat iltarutiineja nuorempina.
Iltarutiinien parantamisen lisäksi ne opettavat lapsellesi itsestä huolehtimista ja luovat pohjan työmuistille, keskittymiselle ja muille kognitiivisille taidoille. Ne myös edistävät vanhemman ja lapsen välistä sidettä ja voivat auttaa parantamaan mielialaa, stressitasoja ja käyttäytymistä.
Pitkällä aikavälillä nämä edut näkyvät parempana valmiutena kouluun sekä parempana akateemisena suorituksena ja sosiaalisina taitoina. Toisaalta ne, jotka eivät noudattaneet iltarutiineja lapsuudessa, ovat todennäköisemmin univaikeuksien ja ylipainon ongelmissa murrosiässä.
Iltarutiinin luominen jo vauvaiästä lähtien helpottaa terveiden tapojen ylläpitämistä lapsen kasvaessa.
Tuskin iltarutiini mikään taikakikka on, niinkuin ei mikään muukaan, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, mikäli teillä ei iltarutiineja vielä ole käytössä.
Yleensä unirutiini koostuu 3-4 asiasta. Unirutiinien valinnalla ei ole suurta merkitystä, tärkeintä on niiden säännöllisyys ja järjestys. Ajan myötä lapsi voi luoda vahvimman uniassosiaation rutiineihin.
Lapsi aistii, jos aikuinen pitää rutiinia tylsänä tai vain nopeana tehtävänä, jotta saisi viettää omaa aikaa. Siksi on hyvä valita rutiiniin asioita, joista itsekin nauttii, ja pyrkiä olemaan täysin läsnä rutiinin aikana. Tällöin lapsi tuntee saavansa tarpeeksi rakkautta, mikä helpottaa nukahtamista ja pitkäaikaista eroa vanhemmasta (esimerkiksi yöllä).
Rutiineihin voi kuulua esimerkiksi:
Syöttäminen
Kirjan lukeminen
Laulaminen tai loruttelu
Sylissä hyssyttely
Meneminen unipussiin
Kohinan päälle laittaminen
Verhojen sulkeminen
Valojen sammuttaminen
Hyvän yön toivotus
Elämässä on hyvä olla joustavuutta. Ei siis kannata stressata liikaa unirutiineista ja ajatella, että joka ilta on oltava kotona samaan aikaan ja suoritettava rutiinit täsmällisesti. On täysin sallittua joskus esimerkiksi kyläillä illalla, jättää iltarutiinit väliin ja antaa lapsen nukahtaa esimerkiksi kantovälineessä ja siirtää hänet sänkyyn kotiin palattua.
Muista, että sisäinen joustavuus auttaa lasta sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja pitää unirutiinit rentoina ja miellyttävinä sekä vanhemmille että lapsille.
Toinen hyvä syy ottaa unirutiinit käyttöön, on se, että kaikki nukkumaanmenorutiinit ovat itse asiassa myös uniassosiaatioita. Kun lapsi pikku hiljaa oppii tunnistamaan nukkumaanmenorutiininsa, siitä voi muodostua hänelle vahva uniassosiaatio ja itseasiassa ajan kanssa hänen vahvin uniassosiaationsa. Eli jos suunnittelet muutosta nukahtamistapoihin, voit vaikka aloittaa unirutiinien luomisella! Näin teet tärkeää pohjatyötä muutokselle!
Jos haluat tehdä muutoksia nukahtamistapoihin, totuttaa lasta toiseen nukuttajaan tai edistää hiukan itsenäisempää nukahtamista, saat siihen rutkasti kannustusta ja vinkkejä oppaasta Itsenäisempi nukahtaminen ja uniassosiaatiot. Itsenäisen nukahtamisen taitoa ei oppaassa opeteta. Miksi? Sekin käydään oppaassa läpi.
Oppaasta on ilmestynyt uudistettu versio, jossa on lisää vinkkejä unirutiineihin!
Tutkimukset, joihin viittaan:
Mindell, J. A., Telofski, L. S., Wiegand, B., & Kurtz, E. S. (2009). A nightly bedtime routine: impact on sleep in young children and maternal mood. Sleep, 32(5), 599–606. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19480226/
Hale, L., Berger, L. M., LeBourgeois, M. K., & Brooks-Gunn, J. (2011). A longitudinal study of preschoolers’ language-based bedtime routines, sleep duration, and well-being. Journal of family psychology : JFP : journal of the Division of Family Psychology of the American Psychological Association (Division 43), 25(3), 423–433. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21517173/
Mindell, J. A., & Williamson, A. A. (2018). Benefits of a bedtime routine in young children: Sleep, development, and beyond. Sleep Medicine Reviews, 40, 93–108. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29195725/