Turvallinen pulloruokinta

Mikäli imetyksen lisäksi vauva saa maitoa pullosta tai kaiken maidon pullosta, on tärkeää ottaa haltuun tahdistettu pulloruokinta (=myös vauvantahtinen pulloruokinta), jotta ruokailu on turvallista ja miellyttävää!

Mikäli perheen toiveena on täysimetys, voi olla hyvä käyttää lisämaitojen antoon muita syöttötapoja, kuin pullo, kunnes imetys on lähtenyt hyvin käyntiin. Hörpytys, neulaton ruisku, lusikka tai imetysapulaite ovat hyviä tapoja, joskin saattavat vaatia ammattilaisen ohjausta.

Kun maito annetaan vauvalle pullosta, käytetään tahdistettua pulloruokintaa, oli kyse sitten imetetystä tai korviketta saavasta vauvasta. Usein tahdistetusta pulloruokinnasta puhutaan imetyksen turvaamisen näkökulmasta, mutta tahdistettu pulloruokinta on tärkeää myös, vaikkei vauvaa imetettäisi.

Miksi vauva syötetään aina sylissä?

Vauvaa ei tule syöttää sitterissä tai muussa välineessä, vaan aina aikuisen sylissä, sillä vauvan pään tulee voida liikkua vapaasti taaksepäin, jotta tarvittaessa hän voi perääntyä syöttötilanteesta.

Mahdollisia syömisasentoja on muutamia. Joko pystyasennossa aikuisen käsivarren varassa tai kyljellään aikuisen reisien päällä. Nimenomaan pystyasento on tärkeä, sillä maito virtaa vauva suuhun alipaineen avulla kovaa vauhtia ja mikäli vauva on niin kutsutussa kehtoasennossa, maitoa virtaa suuhun liiankin kovalla vauhdilla.

Pullosta syöttäessä on näin ollen mahdollisuus ylensyöttää vauva, sillä karusti ilmaistuna vauvalla ei ole tässä asennossa syötettäessä oikein muuta mahdollisuutta, kuin niellä maito tai tukehtua.

Isompi vauva saattaa osata hallita imuaan niin, että pystyy lopettamaan syömisen tai hän osaa käyttää käsiään tahdonalaisesti ja työntää pullon pois, mutta pieneltä vauvalta nämä taidot puuttuvat. Pienen vauvan imu on refleksi, joka ei toimi tahdonalaisesti, joten hän nielaisee kaiken maidon, joka hänen suuhunsa virtaa.

Miten vauvantahtinen pulloruokinta tehdään?

Kosketa varovasti vauvan huulia tuttipullon kärjellä, ja anna vauvan hamuilla ja haukata pullo itse suuhunsa. Syötä ensin tyhjää tuttipäätä jonkin aikaa, jopa minuutin ajan, aivan kuin rintaa heruttaen. Tämän jälkeen kallista pulloa sen verran, että tuttiosaan virtaa maitoa. Anna vauvan imeä ja niellä maitoa omaan rytmiinsä, pitäen välillä lyhyitä hengitystaukoja.

On tärkeää olla katsekontaktissa vauvaan koko ruokailun ajan. Mikäli maito valuu liian nopeasti tai ruokailu on vauvalle epämiellyttävää, hän ilmaisee ahdinkonsa stressiviestein.

Stressin merkkejä ovat

– kurtistuneet kulmat, huolestunut ilme

– harottavat sormet tai varpaat

– suupielestä valuva maito

– nopea nielemistiheys ja äänekäs kulauttelu

– hengen haukkominen, huohottaminen

– yritykset kääntää päätä tai torjua pulloa

Mikäli huomaat stressin merkkejä tai vauva pitää pidemmän tauon imemisessä, kallista pulloa niin, että tuttiosa tyhjenee maidosta eikä tuttiosa kosketa vauvan kitalakea. Vauva aloittaa imemisen pian uudestaan, mikäli hän on vielä halukas syömään. Tultuaan kylläiseksi ei vauva enää hamuile, eikä jatka imemistä.

Tässä linkki PDF:n jossa on hyvät kuvat tahdistetusta pulloruokinnasta

Tahdistettu pulloruokinta auttaa myös turvaamaan imetystä

Mikäli vauva ei saa pullomaitoaan tahdistetusti, on ruokailuhetki mahdollisesti vauvalle stressaava hetki, jonka aikana hän joutuu haukkomaan happea sekä nielemään kaiken maidon kunnes pullo on tyhjä, sillä maidontulo ei pysähdy, kuten yllä kävimme läpi. Oli vauvan masu sitten täysi tai ei. Tämä saattaa myös johtaa imettävän vanhemman virheellisiin tulkintoihin siitä, että oma rintamaito ei välttämättä riitä, sillä vauva söi kaiken maidon ja vielä näin vauhdilla. Pullosta syötetyn maidon määrät kasvavat nopeasti tulkinnan ja vauvan käytöksen seurauksena ja lopulta pieni mahalaukku venyy ja vauvan nälkä on oikeastikin kerta kerralta suurempi.

Pian vauva ei ehkä enää jaksakaan kiinnostua rinnalta imemisestä, sillä se vaatii häneltä enemmän työtä, kuin pullosta saatu maito ja kierre on valmis!