Ensimmäinen yö erossa lapsesta
Mainos Tunnetaitoja Lapselle
Milloin lapsi pystyy olemaan erossa vanhemmasta kokonaisen yön?
Tähän kysymykseen en teidän perheenne puolesta pysty vastaamaan. Yleisiä ohjeita siihen, kuin pitkän eron minkäkin ikäinen lapsi hoivaajasta "kestää", on olemassa, mutta täytyy muistaa, että ne ovat suuntaa antavia ja lapsissa on yksilöllisiä eroja esim. temperamentin osalta, joten jokaisen perheen täytyy vain päättää nämä asiat itse.
Mikäli haluatte päätöksenne tueksi jotakin kättä pidempää, on Lapsen unen tiimin psykologi Linda Litmanen on tehnyt pienen koosteen aiheesta sen perusteella, mitä aiheesta tutkimuksen kautta tiedämme:
Aiheeseen liittyvissä keskusteluissa kuulee monesti molempia päätyjä: "Ei noin pientä vielä saa laittaa!" sekä toisaalta myös "Kyllä nyt pikku hiljaa pitäis pystyä olemaan yö erossa." Näissä keskusteluissa usein kuitenkin tuppaa unohtumaan se, että KUKAAN ei voi toisen perheen asioista tietää niin paljoa, että voisi toisen puolesta sanoa yhtikäs mitään.
Joskus käy myös niin, että elämässä tulee tilanteita, joissa joutuu toimimaan eri tavalla, kuin mikä ehkä olisi ihanteellista tai miten olisi toivonut voivansa toimia.
Olen koonnut tähän muutamia seikkoja pohdittavaksi sekä vinkki, jonka avulla yön yli kestävä ero sujuu mahdollisimman hyvin, kaikkien kannalta:
1. Kenen kanssa lapsi on?
Jos perheessä on kaksi vanhempaa, voi olla ehkä helpointa aloittaa "yökyläilytaival” niin, että ensisijainen hoivaaja/kiintymyksen kohde lähtee jonnekin ja lapsi voi jäädä toisen vanhemman kanssa.
Toisaalta yön yli kestävä ero vanhemmasta voi liittyä siihen, että vanhemmat haluavat viettää yön kahdestaan . Tässä tapauksessa täytyy valita kenen kanssa lapsi viettää yön. Henkilöltä vaaditaan itseasiassa melko paljon, sillä on mahdollista, että hänen oma yönsä tulee olemaan varsin vähäuninen... (tai sitten voi olla, että lapsi nukkuu paaaaljon paremmin kuin vanhempiensa kanssa!)
Kuka on sellainen ihminen, johon lapsella on jo mahdollisimman läheinen suhde ja joka jaksaa ottaa yöstä vastuun?
2. Missä lapsi yön viettää?
Jos molemmat vanhemmat ovat yön poissa, kaikista paras vaihtoehto on, että lapsi saa jäädä kotiin, jossa on kaikki muu tuttua, paitsi yöhoivaaja (ja siis tietenkin hänen täytyy olla tuttu, mutta hän ei ole tuttu osa iltarutiinia ja yötä). Toki mikäli lapsi vierailee vaikkapa mummolassa tai tädin luona harva se päivä, voidaan varmasti ensimmäinen yöhoito toteuttaa yhtä hyvin siellä, kuin omassa kodissa.
3. Puhukaa erosta
Kun yösuunnitelmat on lyöty lukkoon, on hyvä aloittaa siitä puhuminen lapselle heti. Minne menet/te ja miksi, kuka hoitaa sen ajan ja etenkin, koska palaat/te. Puhukaa tästä päivittäin. Kirjaston valikoimista löytyy myös paljon yökylä-aiheisia kirjoja!
Uutuuskirjoista suosittelen tähän lämmöllä kahta tunnetaitoihin erikoistuneiden psykologien kirjaa:
Miu kaipaa kotiin ja Fanni ja iso ikävä. Miu-kirjan suositusikä on 0+, ja kyseessä on pieniin kätösiin sopiva kova kuvakirja. Miu-sarja on ensisijaisesti suunnattu 0-3-vuotiaille, mutta meillä ne ovat (varmaankin innostavan ja monipuolisen kuvituksensa ansiosta) vielä koululaisenkin suosiossa. Fanni-sarja taas on suunnattu 4+-vuotiaille, mutta jälleen kerran, meillä niitä ollaan luettu jo paljon pienemmästä alkaen. Molemmissakirjoissa käsitellään ikävää (etenkin Fanni-kirjassa hyvinkin monipuolisestisti) sekä yökyläilyä. Lämmin suositus!
Jos haluat näitä kirjoja omaksesi, voit tilata niitä Tunnetaitoja lapselle-verkkokaupasta, jossa saat käyttämällä koodia happymilkmama10 aina -10% alennuksen (voi yhdistää myös muihin alennuksiin) suosittelemistani kirjoista!
4. Samat nukkumisjärjestelyt, kuin muulloinkin vai erityisjärjestelyt?
Jos lapsi on tottunut perhepetiin, voi olla hyvä, että hoitajakin nukkuu yhdessä lapsen kanssa. Muistakaa tarkistaa, että turvallisen yhdessä nukkumisen edellytykset toteutuvat ja että hoitaja on näistä myös tietoinen. Yleinen konsensus on, että yli nelikuinen voi nukkua yhdessä kenen tahansa selvinpäin olevan, tupakoimattoman kanssa.
Jos taas lapsi on tottunut nukkumaan omassa sängyssä, voitte miettiä, onko paras jatkaa tutulla tavalla vai voisiko special-järjestely olla helpottava tekijä?
5. Tarvitseeko lapsi nukahtamisapua?
Onko lapsi tottunut siihen, että hänet autetaan uneen? Tämä ei ole ongelma! On hyvä, jos lapsella on useita uniassosiaatioita, jolloin hoitaja voi käyttää jotakin niistä ja kokeilla erilaisia, jos yksi ei toimi.
6. Kaikki keinot sallittuja
Voi olla kaikkia helpottavaa, jos hoitajalle on annettu synninpäästö sen suhteen, että whatever it takes, on ok! Jos vähän rytmi menee eri tavalla kuin yleensä, niin entäpä sitten? Entä jos ruutuaika vähän paukkuu, koska jakso lemppariohjelmaa on se, joka pienen rauhoittaa kun ikävä iskee? Mikä ikinä helpottaakaan iltaa ja yötä, on se varmaankin sallittua, vaikkei kuuluisikaan normaalirutiineihin.
7. Iltarutiini tutuksi hoitajalle?
Monelle lapselle iltarutiini on yksi tärkeä uniassosiaatio ja iso osa yöunille rauhoittumista. Jollekin lapselle voi olla tärkeää, että sama rutiini toistuu myös hoitajan kanssa, toiselle taas toimii ihan hyvin se, että hoitajan kanssa mennäänkin vähän eri tavalla, kuin vanhempien. Jotkut lapset ovat niin tarkkoja siitä, että hammastahnakin pitää laittaa tietyllä samalla tavalla joka ilta, joten jos lapsi on sellainen, on varmaankin parasta, että hoitaja on nähnyt, miten hammastahna laitetaan.
8. Itse eron hetki
Mitä lähempänä nukkumaanmenoa eron hetki on, sen hankalampi tuo hetki monelle lapselle on. Nukkumaanmeno edustaa jo valmiiksi eroa vanhemmasta, oli hän kotona tai ei ja tämä tietysti korostuu, kun vanhempi ei ole paikalla. Voi olla hyvä, jos heti erotilanteen jälkeen on odotettavissa jotain superkivaa hoitajan kanssa. Pieni retki leikkipuistoon? Lettujen paisto? Piknik olkkarin lattialla? “Elämyksen” ei tarvitse olla mikään kovin kummoinen ollakseen lapselle iso juttu. Esim. voileipä ja smoothie evääksi ja leikkipuistoon, voi olla jo seikkailu. Less is more!
Itse ero on hyvä hoitaa reilusti, eli siitäkin huolimatta, että itkua voi tulla, salaa ei saa lähteä ja lapselle täytyy selkeästi sanoa heippa ja hyvää yötä. "Nyt äiti lähtee ja mummo hoitaa sua ja laittaa sut nukkumaan. Äiti tulee sitten huomenna ja mennään sitten yhdessä puistoon!". Voi olla hyvä tuoda lopuksi esille se jokin kiva juttu, jonka teette yhdessä heti kun palaat.
Joskus voi olla hyvä pilkkoa ihan pieniksi paloiksi se aika, kun olette erossa. Eli kertoa, mitkä kaikki asiat lapsi tekee hoitajan kanssa, ennen kuin palaat. Tähän voi ottaa myös avuksi kuvia, jos tarvitsee.
9. Muista itse nauttia!
Jos yöero tapahtuu omasta tahdostasi ja pääset tekemään jotain kivaa ilman lasta, muista nauttia siitä!
Lapsi pärjää ihan varmasti, kun olette valmistelleet eron hyvin. Voisiko hoitaja lähettää sinulle muutamia viestejä illan aikana? Voitte myös sopia, että hän viestittelee vain, jos on jotakin erityistä, jos se auttaakin sinua enemmän.
Varaudu siihen, että välttämättä et nuku yhtään sen paremmin, kuin lapsen kanssa. Nauti kuitenkin vapaa-ajasta, joka voi olla hyvin lataavaa, vaikket nukkuisi kovin hyvin. Saat ehkä katsoa rauhassa sarjoja yömyöhään ilman, että sinun täytyy kuulostella, täytyykö käydä auttamassa lasta uudelleen uneen. Tai saat syödä ihanan aamupalan ihan rauhassa ilman, että kukaan tarvitsee sinua!
Hyviä yökyläilyjä!
