Miksi Yövieroitusopas on suunnattu alkaen yhdeksänkuisille?

Miksi yövieroitusoppaani on vasta alkaen 9kk? Miksi osan imetys tyssää, kun yöimetykset jätetään liian nopeasti ja liian varhain? Ja miksi osa imettävistä vanhemmista on voinut lopettaa yöimetyksen ilman, että imetys on sen seurauksena loppunut?

Sain hyviä kysymyksiä inboxiin, joten ajattelin tehdä julkaisun, jos siitä olisi hyötyä useammille.

Jokaisella imettävällä on oma yksilöllinen varastointikapasiteetti. Eli tämä tarkoittaa sitä maitomäärää, jonka rinnat pystyvät varastoimaan syöttöjen välillä. Meillä jokaisella on myös niin kutsuttu Magic Number, joka on IBCLC Nancy Mohrbacherin keksimä termi kuvaamaan sitä yksilöllistä maitomäärää (imetyskertoja), jonka täytyy poistua rinnoista vuorokauden aikana, jotta maidontuotanto ei pidemmällä tähtäimellä kärsi.

 Varastointikapasiteetti riippuu rintakudoksen määrästä, mikä ei välttämättä liity rintojen kokoon. On mahdollista myös olla pienirintainen, jolla on paljon rintakudosta.

 Vauva yleensä syö vuorokaudessa noin 500ml-1000ml. Jos imettävän vanhemman varastointikapasiteetti on pieni, vaikkapa 60ml, saattaa hän joutua imettämään noin kahden tunnin välein. Kun taas jos kapasiteetti on suurempi, esim. 150ml, ei välttämättä tarvitse syöttää kuin 3-4 tunnin välein eli voi nukkua pidempiä pätkiä. Tästä syystä ei kannata verrata omaa imetystään imettävään ystävään ja heidän imetyskertojensa määrään. 

 Koska kysynnän ja tarjonnan laki pitää yllä maidontuotantoa, täytyy rintoja tyhjentää säännöllisesti, jotta tuotanto pysyy yllä. Mitä pidempään on imettämättä, sen vähemmän rinnat tuottavat maitoa, se on maidontuotannon perusfysiologiaa.

 Eli mikäli on pieni varastointikapasiteetti, sen useammin todennäköisesti joutuu imettämään, myös yöllä.

 Sitten tuosta Magic Numberista. Keskimääräinen taikanumero on kahdeksan, mutta tämä on yksilöllistä ja jollakin numero voi olla 3,4 tai 5. Toisaalta joillakin taas taikanumero on 10, 11 tai 12. Mikäli taikanumerosi on vaikkapa 8 ja imetyskerrat vähenevät vaikkapa viiteen, silloin maidontuotantosi vähenee sillä tarvitset nuo kahdeksan imetyskertaa pitääksesi maidontuotantosi yllä.

 Valitettavasti unikoulut (jos niillä rajoitetaan yösyömisiä) eivät aina huomioi imetyksen jatkumista, mikäli ne toteutetaan ilman imetyksen ammattilaista (poikkeuksia siis onneksi löytyy). Saan usein viestejä imettäviltä vanhemmilta, joiden imetystaival on joko loppunut tai hankaloitunut tai vauvan paino alkanut laahata unikoulun seurauksena. Somessa leviää myös (imetyksen kannalta) haitallisia ja näyttöön perustumattomia neuvoja, joiden mukaan yöaikaan ei kannattaisi imettää, koska imetys jollain tapaa blokkaisi vauvan melatoniinintuotantoa.

Jos vauva alkaa itse pidentää nukkumispätkiä, ei häntä tarvitse herättää, sillä nämä tapahtuvat yleensä hyvin pikku hiljaa luonnostaan ja maidontuotanto "pääsee kyytiin" tähän uuteen imetystahtiin. 

 Yleisenä sääntönä voidaan sanoa, että vauvan alkuviikkoina olisi hyvä, etteivät imetysvälit venyisi enemmän kuin viisituntisiksi (mikäli vauva luonnostaan siis nukkuu näin pitkään. Imetysvälejä ei pienellä vauvalla tule venyttää.) ja myöhemmin, kun vauva on vaikkapa 9kuinen, voi imetysväli todennäköisesti turvallisesti venyä 5-8 tuntiin. Mikäli vauva on mennyt klo 19 yöunille, täytyisi hänet siis syöttää klo 03. Huom: kyseessä hyvin geneerinen yleinen sääntö, jokaisella on se oma taikanumero sekä varastointikapasiteetti, joten mikäli ette luonnostaan istu tähän tahtiin ja vauvan paino nousee tasaisesti, voinette olla huoleti. 

 Maidontuotanto vähenee hiukan viiveellä (muutama viikko), joten mikäli ei tiedä omaa taikanumeroansa tai rintojen varastointikapasiteettia, kannattaa olla tarkkana, kun lähtee imetyskertoja vähentämään. Koska maidontuotannon hiipumisen näkee viiveellä, voi joskus olla hankala korjata tilannetta, mikäli maitomäärä pääsee merkittävästi vähenemään.

 Koska en voi tietää Yövieroitusoppaan ostajan maidonvarastointikapasiteettia, enkä taikanumeroa ja koska imetysohjaajana (ja kahden viikon päästä imetyskouluttajana (!)) on näkökulmani kaikissa ohjauksissa, oppaissa ja ohjeissani imetyksen jatkumisen suojelu imetyssuositusten mukaisesti, on Yövieroitusopas on suunnattu yli yhdeksänkuisille. Eli jotta voin olla hyvillä mielin siitä, ettei oppaan ohjeita seuraamalla imetys vaarannu.

 Eli summa summarum: Koska jokaisella imettävällä vanhemmalla on yksilöllinen maidon varastoinnin kapasiteetti sekä yksilöllinen taikanumero, voi yksi imettäjä aivan huoletta lopettaa yöimetykset jo nuoremmalta vauvalta ilman imetyksen tyssäämistä siihen, kun taas toisella imettäjällä se vaikuttaa niin, että yöimetysten lopettamisen myötä koko imetys loppuu.

 Lähteitä:

 

  • Daly, S. E., Kent, J. C., Owens, R. A., & Hartmann, P. E. (1996). Frequency and degree of milk removal and the short-term control of human milk synthesis. Experimental Physiology, 81(5), 861-875.
  • Daly, S. E., Owens, R. A., & Hartmann, P. E. (1993). The short- term synthesis and infant-regulated removal of milk in lactating women. Experimental Physiology, 78(2), 209-220.
  • Geddes, D. T. (2007). Inside the lactating breast: The latest anatomy research. Journal of Midwifery & Women’s Health, 52(6), 556-563.
  • Kent, J. C. (2007). How breastfeeding works. Journal of Midwifery & Women’s Health, 52(6), 564-570.
  • Kent, J. C., Mitoulas, L. R., Cregan, M. D., Ramsay, D. T., Doherty, D. A., & Hartmann, P. E. (2006). Volume and frequency of breastfeedings and fat content of breast milk throughout the day. Pediatrics, 117(3), e387-395.
  • Mohrbacher, N. (1996). Mothers who forgo breastfeeding for pumping. Circle of Caring, 9(2), 1-2.
  • Mohrbacher, N. (2010). Breastfeeding answers made simple: A guide for helping mothers. Amarillo, TX: Hale Publishing.
  • Mohrbacher, N., & Kendall-Tackett, K. (2010). Breastfeeding made simple: Seven natural laws for nursing mothers (2nd Ed.). Oakland, CA: New Harbinger Publications.

 

Jätä kommentti

Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen niiden julkaisemista